Ei muuta kuin purkamaan kitara, alkaen kielistä.
Ja potikat ja switchi... Karusti vaan piuhat poikki, jotta tulee pakosti tehtyä nekin uudelleen, aiempaa paremmin.
Mikit lähtee näppärästi kehyksineen...
Seuraavaksi virittimet. Pikku vinkki, kannattaa laittaa virittimien pikkuiset lukitusruuvit talteen. Yksi niksi on teipata ne rivistöksi maalarinteipin väliin.
Tallan osat lähtee nopeasti irti...
Siinä se sitten on, ainoastaan tallan kiinnitysholkit rungossa, kaikki muu riisuttu pois. Suraavaksi teippaan kannen ja kaulan suojaan. Kantta ei siis ole tarkoitus hioa ja lakata, vaan säästää se vahingoittumattomana.
Teippiä Teippiä, enemmän teippiä ...
Kannen sinisen teipin alla on toki paperi, koska olisi hullua teipata kannen pinta suoraan maalarinteipillä ja sitten muutaman kuukauden päästä tuskailla teipinjämien irrottamisen kanssa.
![]() |
| Poistin puuta n. 35mm syvyydeltä. |
![]() |
| Hankalin kohta uuden takakannen reunojen tasoittamisessa oli kaulan liitoskohdassa. Siinä oli pakko turvautua jyrsimen sijasta pieneen sahaan. |
![]() |
| 2K PU-lakka on järkyttävän sitkeästi kiinni puussa. Hiomakone oli oiva apuväline, käsipelillä olisi iskenyt jännetupin tulehdus. |
![]() |
| Hankalat mutkat oli kohtuullisen helppoa raaputtaa terävällä puukolla. |
![]() |
| Lamellihiomarulla oli aivan ehdoton soololoven hiontaan. |
![]() |
| Epoksia pariin kertaan ennen lakkaamista. |


































